Muffinsien vallankumous

Olevinaan "kinkkumuffinsit"

Pyydän anteeksi poissaolevaisuuttani näin aluksi. Kouvolan kämpällä ei toiminut kuukauteen netti joten kaikenlainen nettinörtteily jäi hyvin vähäiseksi. Kovasti kyllä yritettiin keskenämme kilpailla naapurin mummelin suojaamattoman netin vähäisistä palkeista, mutta perin heikolla tuloksella.

Blogia ja leipomista aloittaessa lähdin liikkeelle muffinseista parempien työkalujen ja aineksien puutteen takia. Matkalla sattui (ja edelleen sattuu) jos monenmoista mokaa, mutta suuruuden hulluja yrityksiä se ei ole hidastanut.

Ensimmäiset "suklaamuffinsit"

Muffinsit valloittivat sydämeni (ja sokerihiiri pikkusiskoni) yksinkertaisuudellaan ja helppoudellaan. Uutuuden huumassa tuli ostettua iso mälli erilaisia suklaita, mutta ironisinta on se, ettei niitä tule syötyä kuin muffinsissa. Siis, ihan oikeasti. Kämppikset komppaa.

"Mini-mini-muffinsit" (säde 3cm)

Ensimmäiset yritykset epäonnistuivat niin naurettavasti, etten tiennyt kehtaisinko mainita edes niitä. Vaan, kömmellyksistä oppii. Itselleni tärkein opetus oli, että IKEA voisi lisätä mittalusikkanivaskaansa ihan tekstit uusavuttomille, että 5ml on teelusikka eikä se 1ml mitta. Joten fiksuimmat oivalsivat, homma lässähti vähäiseen leivinjauheen määrään, mutta ei siitä sen enempää.

"Tulivuorimuffinsit"

Tässä vaiheessa haluan painottaa miten tärkeää on sekoittaa ensin leivinjauheet jauhoihin ja vähintään yhtä hyvin kuin vatsa menee sekaisin Lintsin vatsanvellotuslaitteissa. Vaikka aineksia tuli oikea määrä, sekoitin kuitenkin vähän puolivillaisesti leivinjauheen jauhoihin, jonka seurauksena muffinsit muistuttivat lähinnä ketun kuonoja kuin muhkeita leivonnaisia.

Minttusuklaamuffinsit

Kaikki muffinsit ovat kyllä tähän asti maistuneet myös muillekin kuin minulle (tosin näin meidän kesken "kinkkumuffinsit" jäi syömättä ihan omasta tahosta, yörbh, muille ei kehdannut edes antaa). Epäluuloa on ollut ihan oikeutetustikin, mutta kyllä se maailman epäluuloisin ja nirsoin pikkuvelikin on peräti joka kerta syönyt loppuun (vaikka ekalla kerralla piti vähän kovistella).

Minttusuklaat
kermavaahtotäytteellä

Viimeisimmät (tai viime viikonlopun myötä toiseksi viimeisimmät) muffinsit ansaitsevat jo tulla kutsutuksi muffinseiksi. Tuolloin sain viimein aitoa kaakaojauhetta (tähän asti käytin perus O'boyta) ja muffinsien suosio oli sitäkin suurempi. Minttusuklaamuffinit olivat joulun hitti, joita sitten mökillä modattiin hieman kuivuttuaan halkaisemalla ja täyttämällä kermavaahdolla. Koristeetkin väsättiin pikkusiskon kanssa. Melkein kaikki meni kyllä hänen suuhun, mutta pääasia että edes jollekin kelpaa~

Viime viikonlopun muffinseista eli mustikkamuffinseista ja minttusuklaamuffinseista teen myöhemmin kunnon reseptikatsauksen. Muffinsien tekeminen ei varmasti lopu tähän sillä sain vanhempien jenkkilän matkalta tuliaiseksi muffinsien koristelupaketin, jota on pakko päästävä kokeilemaan~